Tabla

Perustiedot, wrapper
Kuvat
Perustiedot
Perustiedot, vasen
Alkuperä
Etelä-Aasia
Intia
Pohjois-Intia
Soitinluokka 
Perustiedot, oikea
Mitat 
26x26x29 cm ja 15x15x26 cm
Hankintavuosi 
2 009
Kunto 
Hyvä

Ostettu Jussi Laitiselta. 

Tabla on intialainen rumpupari, joka kuuluu membranofonien soitinluokkaan. Tabla kuuluu pohjois-intialaisen (hindustanilaisen) taidemusiikin soittimistoon. Tabla-rummuton kehittänyt Amir Khusrau 1200-luvulla (Broughton et al, 543).

Tabla-setti koostuu kahdesta rummusta, pienemmästä dayan-rummusta sekä suuremmasta bayan-rummusta.

Soitinta soitetaan käden useilla eri osilla, esimerkiksi sormenpäillä sekä kämmenellä. Tabla-rummuista voikin tuottaa suuren kirjon erilaisia ääniä. dayan-rummun runko on yleensä valmistettu savesta, puusta tai alumiinistä ja bayan-rummun yleensä alumiinista tai muusta metallista. Molempien rumpujen kalvot ovat nahkaa, joiden keskellä on metallijauheesta, jauhoista ja vedestä valmistetusta mustasta tahnasta tehty täplä, hindiksi syahi. Syahin avulla soittimesta saa useampia säveliä. Nahkakalvon ulkoreunassa on usein myös nahkasta valmistettu rengas, joka poistaa ylimääräisiä ja ei-haluttuja yläsäveliä.

Dayan-rumpu on usein viritetty samaan perussäveleen tai tämän dominanttiin tai subdominanttiin kuin missä muut orkesterin soittajat soittavat. Näin ollen tabla-rummuilla on myös eräänlainen melodinen funktio. 

Intialainen taidemusiikkiesitys sisältää useita osioita. Esitys alkaa yleensä alap-johdannolla, jossa esitellään ragan säveliet ja sen melodiset luonteenpiirteet. Tätä ennen saattavat soittajat tosin virittää soittimiaan hyvinkin kauan. Varsinainen kappale alkaa yleensä kun rytmisoittimet (esim. tabla) tulevat mukaan. Teoksen aikana tempo ja solistiset osuudet saattavat vaihdella. Musiikki perustuu pitkälti puolistrukturoidulle improvisoinnille, jota ohjaa raga- ja tala-ohjeistukset. (Moisala 1985, 36-37). 

Ragan käsite on vaikea kääntää suomeksi. Se on eräänlainen tietynlaisen tunnetilan välittävä sävelasteikko (moodi), joka ohjaa melodiassa käytettävän sävelmateriaalin. Lisäksi ragaan sisältyy tietynlaisia oletuksia melodiakuluista ynnä muista, joten sitä ei voi pitää vain käytettävänä skaalana. (Moisala 1985, 35).

Tala on puolestaan rytminen perusyksikkö, joka on niin ikään vaikea kääntää suomen kielelle. Se liittyy sykliseen rytmikäsitykseen, jossa tietynlainen rytminen perusyksikkö toistuu esimerkiksi 16 iskun välein. Myös talan käsite antaa tilaa säännönmukaiselle improvisoinnille (Moisala 1985, 35).

Lähteet:

Broughton, Simon, Ellingham Mark & Lusk Jon (2009). The Rough Guide to World Music. Europe and Asia. Lontoo: Rough Guides.

Moisala Pirkko (1985). "Intian musiikki" teoksessa Kansojen musiikkia. Toim. Marja-Leena Kuitunen & Pirkko Moisala. Helsinki: Otava.