
Sanshin
Sanshin on japanilainen, erityisesti Okinawan saarelta kotoisin oleva pitkäkaulaluuttu, joka kuuluu kordofonien soitinluokkaan. Soittimen nimen etymologia johtaa kiinan kieleen ja tarkoittaa ”kolme kieltä”. Soitin onkin hyvin läheistä sukua kiinalaiselle sanxian- sekä japanilaiselle shamisen-luutulle.
Soitin on okinawalaisille tärkeä symboli. Sen soittaminen julkisesti oli kiellettyä 1930- ja 1940-luvulla vallinneen reformin aikana. (Suzuki 2010, 26)
Soittimen kaikukoppaa peittää perinteisesti käärmeennahka, mikä luo soittimelle banjomaisen resonoivan äänen (Molasky 2000, 12). Uulun sanshinin kaikukoppa on peitetty synteettisellä kalvolla, joka on kuitenkin värjätty muistuttamaan käärmeen nahkaa. Soitinta soitetaan plektralla.
Soittimessa on nimensä mukaisesti kolme kieltä. Virityksiä on useita erilaisia, mutta yliein niistä on honchoushi-viritys C-F-C, jossa kaksi reunimmaista kieltä on viritetty samaan säveleen. Soittimen kieliä kutsutaan nimillä uujiru, nakajiru ja miijiru matalimmasta korkeimpaan. (simplesanshin.com.)
Soitin kuuluu sekulaareihin soittimiin, eikä sillä ole erityistä ritualistista funktiota
Lähteet:
Molasky, Michael (2000). Souther Exposure: Modern Japanese Literature from Okinawa. Honolulu: University of Hawaii Press.
Suzuki, Taku (2010). Embodying belonging: Racializing Okinawan Diaspora in Bolivia and Japan. Honolulu: University of Hawaii Press.