Muyu

puinen kala
Perustiedot, wrapper
Kuvat
Perustiedot
Perustiedot, vasen
Alkuperä
Itä-Aasia
Kiina
Soitinluokka 
Asiasanat 
Perustiedot, oikea
Mitat 
51x20x11 cm
Materiaalit 
Hankintavuosi 
2 007
Kunto 
Hyvä

Ostettu Kouvolassa esiintymässä olleelta kiinalaiselta oopperaseurueelta.

Muyu on kiinalainen perkussiosoitin, joka kuuluu idiofonien soitinluokkaan. Kiinalaisen soitinluokituksen mukaan soitin kuuluu puusoittimiin. Soitin kuuluu samaan kategoriaan länsimaisessa sinfonisaorkesterissa joskus käytettävän “wood-blocks” soittimen kanssa.

Muyu on suomeksi käännettynä puinen kala. Soitin onkin usein veistetty muodostamaan kahta kalaa, jotka pitelevät päidensä välissä helmeä. Muyua soitetaan joskus yksinän, mutta usein myös ryhmässä. Uulun muyussa on viisi “kalaa”.

Muyu on hyvin ylienen seremoniasoitin ympäri Kiinaa (Rees 1996, 81). Taiwanilaisessa seitsenviikkoisessa hautajaisseremoniassa muyulla säestetään buddhalaismunkkien laulettuja rukouksia (Li 1996, 132). Myös taolaisessa hautajaisseremoniassa, joka on kuvattu Lingbao pudu keyi-liturgiassa on muyulla merkittävä rooli. Duijiang, eli seremonian musiikkia johtava kanttori ohjaa käytännössä koko seremoniaa muyulla soitettavilla iskuilla. (Boltz 1996, 185).

Lounais-Kiinassa asuva naxi-kansa käyttää edelleen muyua dongjing-rituaalissaan. Rituaalissa on osa, jossa muyulla säestetään laulettuja loitsuja ja jumalille osoitettuja varsinaiseen rituaaliin valmistavia rukouksia. (Rees 2000, 48). Nykyään dongjing-rituaalin musiikista on myös sekulaari versio, jossa muyu toimii yhtenä monista rytmisoittimista ja vastaa osaltaan musiikin tempon säilymisestä (mt., 71). Muita dongjing soittimia ovat esimerkiksi pipa ja cheng, jotka muyun tavoin ovat todennäköisesti peräisin han-kiinalaisilta eivätkä ole naxien alkuperäissoittimia (Rees 1996, 81).

Muyun alkuperästä kerrotaan Kiinassa seuraavanlaista tarinaa:

Kauan kauan sitten kiinalainen buddhalaismunkki matkusti Intiaan hakemaan pyhiä kirjoituksia. Hänen matkansa varrelle osui kuitenkin suuri tulviva joki, jota munkki ei pystynyt ylittämään millään. Paikalle ui kuitenkin kala, joka lupasi kantaa munkin joen yli selässään. Matkan aikana kala kertoi joutuvansa elämään joessa kalana tekemänsä rikoksen vuoksi. Kala pyysi munkkia kertomaan Buddhalle hyvästä teostaan ja kysymään mikäli tämä suostuisi vapauttamaan kalan tuomiostaan ja tekemään tästä bodhisattvan, valaistumisolennon. Munkki suostui kalan pyyntöön.

Vietettyään 17 vuotta Intiassa munkki päätti palata kotimaahansa Kiinaan. Matkan varrella ollut joki tulvi jälleen, eikä sen ylitse vieläkään ollut rakennettu siltaa. Onneksi kala huomasi tutun munkin ja lupasi auttaa tämän jälleen joen yli. Matkan varrella kala kysyi munkilta mitä Buddha oli sanonut kalan kohtalosta. Munkki oli pahoillaan, hän oli unohtanut kysyä asiaa. Kala raivostui ja sukelsi syvälle jokeen jättäen munkin ja tämän mukanaan kantamat pyhät kirjoitukset veden varaan. Onneksi kalastaja huomasi munkin ja auttoi tämän pois joesta – pyhät kirjoitukset kuitenkin katosivat syvyyksiin.

Munkki oli harmistunut kun hänen 17:n vuoden työnsä oli mennyt hukkaan. Kotitemppelissään hänellä oli puinen kalaa muistuttava patsas ja vimmoissaan hän alkoi hakata puista kalaa puisella vasaralla. Munkin yllätykseksi kala sylkäisi jokaisella iskulla suustaan yhden kirjoitusmerkin. Kun munkki oli tarpeeksi monesti lyönyt puista kalaa, huomasi hän kirjoitusmerkkien muodostavan samat pyhät kirjoitukset, jotka hän oli hukannut jokeen. Muutamassa vuodessa munkki oli saanut taottua puisesta kalasta kaikki hukkuneet kirjoitukset ja näin hänen 17:n vuoden työnsä ei ollutkaan mennyt täysin hukkaan. (www.chineseculture.us).

Lähteet:

Boltz, Judith Magee (1996). “Singing to the Spirits of the Dead: A Daoist Ritual of Salvation”. Teoksessa Harmony and Counterpoint: Ritual Music in Chinese Context. Toim. Bell Yung, Evelyn Rawski & Rubie Watson. Stanford: Stanford University Press.

Rees, Helen (1996). “Musical Assertion of Status Among the Naxi of Lijiang County, Yunnan”. Teoksessa Harmony and Counterpoint: Ritual Music in Chinese Context. Toim. Bell Yung, Evelyn Rawski & Rubie Watson. Stanford: Stanford University Press.

Rees, Helen (2000). Echoes of History: Naxi Music in Modern China. Cary: Oxford University Press.

Li, Ping-hui (1996). “Processional Music in Taiwanese Funerals”. Teoksessa Harmony and Counterpoint: Ritual Music in Chinese Context. Toim. Bell Yung, Evelyn Rawski & Rubie Watson. Stanford: Stanford University Press.

http://chineseculture.us/buddhism/wooden-fish.html