Kehärumpu (Pohjois-Amerikka)

Perustiedot, wrapper
Kuvat
Perustiedot
Perustiedot, vasen
Alkuperä
Pohjois-Amerikka
intiaanit / dineh / navajo
Soitinluokka 
Tuotenimi 
Paul Crane Tohlakai /Tohlakai drums
Perustiedot, oikea
Mitat 
45x45x8 cm
Materiaalit 
Rakennusvuosi 
2 005
Hankintavuosi 
2 005
Kunto 
Hyvä

Kehärummut ovat membranofonien soitinluokkaan kuuluva perkussiosoitinten ryhmä. Kehärumpuja käytetään ympäri maapalloa, mutta erityisesti ne ovat käytössä maapallon pohjois-puolella. Soittimen kalvo on hirvennahkaa ja kädensijana hirven sarvea.

Tämä kehärumpu on peräisin USA:sta ja sen on valmistanut dineh-, eli navajo-kansaan kuuluva Paul Crane Tohlakai. Dineh (diné) on navajojen itsestään käyttämä nimitys, joka tarkoittaa kansaa. Kehärumpujen rooli perinteisessä navajo-musiikissa on epäselvä. Nykypäivänä rumpuja käytetään esimerkiksi erilaisissa powwow-kokoontumisissa ympäri Pohjois-Amerikkaa. 

Navajot ovat suurin USA:n alueella asuvista valtion tunnustamista alkuperäiskansoista niin maa-alueensa kuin väestömääränsä puolesta. Navajo-kansan maita on Pohjois-Amerikan luoteisosassa, Utahin, New Mexicon ja Arizonan osavaltioissa. He ovat hyvin läheistä sukua eri apassikansoille ja ovatkin saapuneet luoteisosiin pohjoisesta vasta suhteellisen myöhään, 1300-1400-luvuilla jaa. Navajojen tärkeimmät elinkeinot olivat maanviljely, karjanhoito, metsästys sekä ryöstöretket, joita pienet navajojoukot tekivät ympäröivien kansojen keskuuteen tavoitteenaan kasvattaa esimerkiksi karjan päälukua. (Taylor & Sturtevant 1991, 54-59.)

1700-1800-lukujen aikana navajot taistelivat jatkuvasti eri ryhmittymien, niin muiden alkuperäiskansojen kuin Euroopasta saapuneiden uudisraivaajienkin kanssa. Vuonna 1864 Yhdysvaltain sotajoukot olivat kukistaneet suurimmat navajojoukot, ja yli 8000 navajoa pakkosiirrettin Fort Sumneriin. Tätä tapahtumaa kutsutaan navajojen historiassa Monet kuolivat matkalla, monet perillä. Neljä vuotta myöhemmin navajojen kuitenkin annettiin palata omille asuinmailleen, jossa nykyään sijaitsee osittain itsehallinnollinen Navajo-valtio. Nykyään navajot tunnetaan käsitöistään, erityisesti erilaisista kudotuista ryijyistä sekä hopeatöistä. (Taylor & Sturtevant 1991, 54-59.)

Navajot uskovat, että maailma toimii tiettyjen sääntöjen mukaan, joita sekä tavallisten kuolevaisen että yliluonnollisten olentojen tulee noudattaa. Kun kaikki toimii niin kuin pitääkin, on maailma kaunis ja tasapainoinen. Erilaiset seremoniat pyrkivät palauttamaan tämän tasapainon tilan. Navajoilla (kuten muillakaan apassisukuisilla kansoilla) ei ole vuodenkiertoon liittyviä riittejä, vaan erilaiset rituaalit toteutetaan aina tarpeen mukaan, kun maailmasta puuttuu hyvyyttä/kauneutta (hózó) ja sen tilalle on tullut pahuutta/rumuutta (hóchxó). (Taylor & Sturtevant 1991, 58.)

Lähteet:

Taylor, Colin F & Sturtevant, William C. (1991). Suuri intiaanikirja. Jyväskylä & Helsinki: Gummerus.