KEHTOLAULUMATERIAALIPAKETTI
Tämä materiaalipaketti on tarkoitettu lasta odottaville ja hiljattain lapsen saaneille perheille. Materiaalipaketti koostuu kehtolauluista ja pienen lapsen kanssa leikittävistä leikeistä. Laulut ja leikit ovat iankaikkisen vanha tapa viihdyttää lasta. Laulut ja leikit ovat myös korvaamattoman tärkeä tapa muodostaa kommunikaatiosuhde lapsen ja vanhempien välillä. Jo vastasyntynyt vauva reagoi musiikkiin ja pystyy nauttimaan vanhempiensa laulusta. Kehtolaulujen laulaminen on hyvä aloittaa jo lapsen odotusvaiheessa, koska silloin lapsi pystyy tunnistamaan laulut ja kokee ne tutuksi heti synnyttyään.
Tässä materiaalipaketissa on kolme osaa. Ensimmäisessä osassa on riimillisiä uudempia kansanlauluja. Toisessa osassa on kalevalamittaisia kehtolauluja ja kolmannessa osassa on lapsen kanssa leikittäviä laululeikkejä. Laulut ovat tavallisten ihmisten laulamia lauluja, jotka on tallennettu Tampereen yliopiston kansanperinnearkistoon ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kansanrunousarkistoon. Materiaalipaketti on tuotettu yhteistyössä Tampereen kaupungin kulttuuripalvelujen ja neuvoloiden kanssa.
Yleistä kehtolauluista
Kehtolauluja on laulettu lasta nukuttaessa ja lasta viihdyttäessä. Lapsille lauletut laulut ovat luoneet yhden rikkaimmista suomalaisista kansanlaulu lyriikkalajeista. Aikaisemmin, kun musiikki siirtyi ihmiseltä toiselle kuulonvaraisesti, kaikilla laulajilla oli omat versionsa kehtolauluista. Laulun sävel ja sanat eivät olleet pysyvä kokonaisuus vaan lauluja muunneltiin ja melodia ja sanat olivat hieman erilaisia eri laulajilla.
Kehtolauluissa on vanhastaan laulettu ihmisen lähiympäristöstä ja luonnosta. Lapselle on keksitty lauluissa loputtomasti hellittelynimiä, kuten nurmilintu, pellonkukka tai vaikkapa nurmennukka. Ajatus nukkumatista, joka tuo lapselle unen on myös hyvin vanha. Lauluissa puhutaan unenukosta tai torkku-ukosta joka tuo lapselle torkun toisesta talosta. Lauluissa maanitellaan unen ukkoa viemään lapsi unen maille. Usein lauluissa on laulettu siitä, minkälaisen tulevaisuuden laulaja toivoo lapselle: tuuti lasta tuomariksi, kirkon kirjain kantajaksi. Toisaalta laulaja on myös saattanut lauluissa purkaa omaa pahaa oloaan ja väsymystä. Pienten lasten vanhemmathan ovat olleet vanhassa maanviljelijäyhteisössä todella kovilla. Usein naiset ovat myös laulaneet lapsensa menettämisen pelosta, aikoinaanhan lapsen menehtyminen aikaisessa vaiheessa oli aika tavallista.
Ohjeita laulajille
Näitä lauluja voi opetella kuuntelemalla ja sanoja lukemalla, niitä voi laulaa sellaisenaan tai muunnella oman makunsa mukaisesti. Kalevalamittaisien kehtolaulujen sanoja ja melodioita voi helposti yhdistellä ja sekoittaa, koska kaikki sanat ja melodiat sopivat yhteen. Eli mitä tahansa kalevalamittaista tekstiä voi laulaa millä tahansa kalevalaisella melodialla. Kaikkia sanoja voi siis esimerkiksi laulaa Tuu tuu tupakkarullan melodialla, senhän lähes kaikki osaavat edelleen tänäkin päivänä. Kun sanat ja melodiat alkavat käydä tutuksi, voi alkaa keksiä omia sanoja ja säveliä ja luoda uuden ikioman kehtolaulun omalle lapselle.
Laulamisen ja runoilun iloa! Muistakaa, että lapsi rakastaa teidän ääntänne, vaikka ette olisikaan kokeneita ja varmoja laulajia! Ja jos laulaminen tuntuu kertakaikkisen vaikealta, voi lauluja käyttää myös loruina ja lukea ne runoina lapselle.
Lähteet:
Anneli Asplund ja Annukka Forstadius: Unilintu. Sata suomaista kehtolaulua. Helsinki: SKS, 1989.
Kansanperinteen arkisto, Tampereen yliopisto.
UUDEMMAT KEHTOLAULUT
1) Aa tuuti lasta
(Tallennettu Punkalaitumelta vuonna 1910, laulaja on Suutari Hakenberg)
Aa tuuti lasta,
Kissa tuli vastaan.
Kissa se hyppäsi kiikun päälle
Ja kiikutteli lasta.
2) Tuuti lullan lasta
(Sanoissa on yhdistetty kaksi eri laulua, tallennettu Raudusta 1893 ja Impilahdelta 1966)
Tuuti lullan lasta,
vaivu valvomasta,
pane silmät umpeen
niin kuin kukka lumpeen
Ilta armas ehti,
Ei nyt liiku lehti,
Käki puussa kukku,
Äidin vauva nukkuu.
3) Kukko ja kana lähti kylpemään
(Laulaja Elmi Tsokkinen)
Kukko ja kana lähti kylpemään, vaan ei ollut vettä.
Kukkopa juoksi kaivon luokse, hyvä kaivo kaunis kaivo, annapa mulle vettä.
En anna, en anna, ennen kun annat ämpärin.
Kukkopa juoksi emännän luokse, hyvä emäntä, kaunis emäntä, anna mulle ämpäri.
En anna, en anna, ennen kun annat kengät.
Kukkopa juoksi suutarin luokse, hyvä suutari kaunis suutari, anna mulle kengät.
Ennen anna, en anna, ennen kun annat harjakset.
Kukkopa juoksi sian luokse, hyvä sika, kaunis sika, annapa mulle harjakset.
En anna, en anna, ennen kun annat meskit.
Kukkopa juoksi pellon luokse, hyvä pelto, kaunis pelto, annapa mulle meskit.
En anna, en anna, ennen kun annat lantaa.
Kukkopa juoksi tunkion luokse, hyvä tunkio kaunis tunkio, annapa mulle lantaa.
En anna, en anna, ennen kun annat havuja.
Kukkopa juoksi kuusen luokse, hyvä kuusi, kaunis kuusi, annapa mulle havuja.
En anna, en anna, ennen kun annat kirveen.
Kukkopa juoksi sepän luokse, hyvä seppä, kaunis seppä, anna mulle kirves.
Seppäpä kukolle kirveen anto, kukko kirveen kuuselle kanto, kuusi kukolle havuja anto, kukko havut tunkiolle kanto, tunkio kukolle lantaa anto, kukko lannan pellolle kanto, pelto kukolle meskit anto, kukko meskit sialle kanto, sika kukolle harjakset anto, kukko harjakset suutarille kanto, suutari kukolle kengät anto, kukko kengät emännälle kanto, emäntä kukolle ämpärin anto, kukkopa ämpärin kaivolle kanto, mutta kana oli kadonnut!
KALEVALAMITTAISET KEHTOLAULUT
4) Unen ukko
(Sanoissa on yhdistetty kaksi eri laulua, tallennettu Raudusta 1921 ja Mäntyharjulta 1936)
Unen ukko kaunokainen
nosta lapsi ainokainen,
hartioille kehottele.
Lennä sulosaarille,
jossa asuu rauhainen.
Makaa sie uni makia,
pitkä uni pillittele,
makiolla vuotehilla,
pehmeillä päänaluilla.
5) Maria matala neiti
(Laulaja Domna Huovinen)
Maria matala neiti,
pyhä piika pikkarainen,
lypsi lehmän lyörötteli,
kantoi maidon tuorotteli.
Pani patsahan nenähe,
Tuli hiiri joi vähäsen,
tuli toinen joi enemmän,
tuli kolmas kaikki kaato.
6) Nuku nuku nurmilintu
(Tallennettu Siuntiolta 1893)
Nuku nuku nurmilintu,
väsy väsy västäräkki,
Tule yöksi laulelemaan,
Päiväksi visertelemään.
Lennä lennä löyhöttele,
Lehdot, laaksot liipottele,
tuopa mettä tullessasi,
metsän simaa siivessäsi.
LEIKIT JA LEIKKILAULUT
Pieni vastasyntynyt on hämmästyttävä yhdistelmä täydellistä avuttomuutta ja monimutkaisia taitoja. Monesti pienen vauvan vanhempi pelkää lähinnä hajottavansa hennolta tuntuvan lapsen mutta vauvat on tehty lujista aineksista, he ovat sitkeitä ja sekä kestävät että haluavat kokea paljon uusia asioita. Leikkimällä lapsi tutustuu omaan kehoonsa ja ympäristöönsä, ja saa samalla nauttia hoitajiensa huomiosta. Huomiota vauva rakastaa, eikä huomionhakuisuus miksikään muutu lapsen kasvaessakaan!
Vastasyntyneen leikit (0-2 kk)
Kaikissa maailman kulttuureissa pienen vauvan kanssa lauletaan, lorutellaan, kutitellaan, hytkytellään, heijataan ja paijataan. Joka paikasta maailmaa löytyy samankaltaisia leikkejä eri-ikäisille pikkuisille. Huutava vastasyntynyt rahoitetaan helpoiten laittamalla hänet äidin/isän syliin tai vaikka kantoliinaan, sitten vain musiikkia soimaan ja vauvan kanssa tanssimaan! Kohdussa 9 kuukautta äidin mukana keinunut vauva reagoi nopeasti turvalliseen liikkeeseen ja tuttuihin ääniin. Vauvan kanssa tanssiminen onkin yksi ensimmäisistä, yleisimmistä ja tärkeimmistä rauhoitusleikeistä, jota käytetään ympäri maailman.
Kosketus on vastasyntyneelle tärkeää ja siitä hän nauttii. Ensimmäisiä vauvaleikkejä tanssimisen/liikkumisen lisäksi ovat mm. yksinkertaiset leikit, joissa aikuinen tutustuttaa vauvaa omaan kehoonsa. Leikeistä on valtavasti variaatioita, jokainen leikkijä muovaa leikistä oman näköisensä ja omalle lapselleen sopivan.
1) Kädet ja jalat-leikki
Laita vauva pehmeälle alustalle makaamaan. Tämä leikki koostuu loruista, joita luetaan tai lauletaan samalla kun kosketellaan vauvan sormia ja varpaita. Vauvaa voi myös auttaa itse kokeilemaan kädellään jalkaansa tai toista kättään ihan pikkuinen ei vielä itse sitä osaa, ja se tuntuu hänestä kerrassaan jännittävältä. Erota varovasti vauvan kädestä sormi kerrallaan, ja jalasta varvas kerrallaan jotain aiheeseen sopivaa lorua lukien tai laulaen. Lapsi oppii pian tunnistamaan lorun ja liittämään sen tähän leikkiin, ja se vasta riemastuttavaa onkin kun vauva tietää mitä seuraavaksi tapahtuu!
Loruesimerkki 1:
Tämä pieni possu meni ostamaan ruokaa
Tämä pieni possu huusi: Perunoita tuokaa!
Tämä pieni possu sanoi: Syökää ja juokaa!
Tämä pieni possu se kylläisenä huokaa.
Tämä pieni possu hihkuu iloisesti
hih, hih, hih, hih, jopa se ruokailu kesti!
Loruesimerkki 2:
Täss' on isä tukeva,
tässä äiti puuhaisa,
tässä veli, pitkä mies,
tässä sisko, senhän ties,
ja tässä perheen vauva!
2) Kasvoleikki
| Pikkuinen vauva on lumoutunut ihmiskasvoista, etenkin silmistä ja suusta, joita hän jaksaa katsoa tunnista toiseen. Kasvoleikki perustuu tähän kiinnostukseen. Peitä toinen kämmenesi vanhalla, mielellään yksivärisellä vaalealla sormikkaalla. Piirrä kämmenen kohtaan isot ja värikkäät silmät, nenä ja hymyilevä suu. Isompaa lasta varten sormenpäihin voit piirtää vaikkapa lisää iloisia silmiä. Ota vauva syliisi ja esittele hänelle uusi kasvoystävä. Omaa kämmentä ja sormia liikuttelemalla kasvot saa liikkumaan, mikä jaksaa usein kiinnostaa vauvaa pitkän aikaa. Myös tähän leikkiin on helppo liittää loru kun alat lukea sitä myöhemmin, vauva tietää jo odottaa näkevänsä kohta hansikasystävänsä. Keksi itse lisää sanoja jotka sopivat sormikkaan kasvoihin! |  |
Pikkuinen vauva on lumoutunut ihmiskasvoista, etenkin silmistä ja suusta, joita hän jaksaa katsoa tunnista toiseen. Kasvoleikki perustuu tähän kiinnostukseen. Peitä toinen kämmenesi vanhalla, mielellään yksivärisellä vaalealla sormikkaalla. Piirrä kämmenen kohtaan isot ja värikkäät silmät, nenä ja hymyilevä suu. Isompaa lasta varten sormenpäihin voit piirtää vaikkapa lisää iloisia silmiä. Ota vauva syliisi ja esittele hänelle uusi kasvoystävä. Omaa kämmentä ja sormia liikuttelemalla kasvot saa liikkumaan, mikä jaksaa usein kiinnostaa vauvaa pitkän aikaa. Myös tähän leikkiin on helppo liittää loru kun alat lukea sitä myöhemmin, vauva tietää jo odottaa näkevänsä kohta hansikasystävänsä. Keksi itse lisää sanoja jotka sopivat sormikkaan kasvoihin!
Loruesimerkki:
Hymy on yllätys aurinkoinen,
hymy on tuokio kuutamoinen.
Hymy hyrisee hyvää mieltä,
hymy ei koskaan näytä kieltä!
Muita vauvaleikkejä (3-5 kk)
3) Vauvanrullaus
Kun vauva kasvaa ja motoriikka kehittyy, tulee leikeistäkin erilaisia. Jotkut lapset oppivat kierähtämään selältä mahalleen ja takaisin hyvinkin nopeasti, toisilla menee kauemmin. Suurin osa lapsista kuitenkin rakastaa pyörähdyksen harjoittelemista. Vauvanrullaukseen tarvitaan pyyhe tai muu pehmeä, iso kangas. Lapsi asetetaan mahalleen kankaan keskelle aikuisen pitäessä kiinni kankaan reunasta. Sitten ryhdytään hitaasti rullaamaan lasta kankaan avulla mahalta kyljelleen ja siitä selälleen ja selälleen pääsyn jälkeen tietenkin taputetaan upealle suoritukselle ja kehutaan vauvaa kovasti! Kierähdys on ensin syytä tehdä niin että pitää toisella kädellä kiinni vauvasta, kunnes hän osaa odottaa liikettä eikä pelästy sitä.
Lauluesimerkki:
Leivon leivon Pulla-Lasta
Pulla-Laps' on taikinasta.
Silmät sill' on rusinasta
Korvat korpun koppurasta,
Nyt sen käännän, hui hai!!
|
4) Keinuleikki Tässä leikissä on kaksi osaa. Ensimmäisessä osassa pyöräillään ja toisessa keinutaan. Aseta lapsi istumaan syliisi niin että hänen selkänsä tukee vatsaasi. Ala laulaa pyöräilylaulua ja samaan aikaan tee polkuliikettä vauvan jaloilla (tämä saa usein aikaan hihitystä ). Leikkikää että olette pyöräilemässä keinulle. Pyörälaulu/loru (trad.). Voidaan laulaa esim. Satu meni saunaan-sävelellä: Lähdetäänkö keinun luo,
|
 |
|
Kun pyöräily kyllästyttää, käännä vauva istumaan syliisi kasvot mahaasi vasten. Nyt olette päässeet pyörällänne keinun luo! Tue vauvan selkää laittamalla kätesi lapsen ympärille (isomman lapsen kanssa keinutellaan pitämällä lasta käsistä kiinni). Ala keinua itse ees-taas paikallasi ja kallistu vähitellen yhä enemmän sekä eteen että taaksepäin. Voit lukea/laulaa myös keinulaulua samaan aikaan. Keinumisen voi lopettaa oikein suuren liikkeen jälkeen vaikka kutitukseen tai muuhun iloiseen yhteiseen juttuun.
Keinulaulu (Hennan keinulaulu, säv. O.Merikanto san. Larin-Kyösti) Heilu keinuni korkealle
|
 |
 |
Isojen vauvojen jutut (5-8kk) Kun lapsi oppii istumaan, hänen tapansa leikkiä laajenee huimasti ja muutenkin maailma avartuu. Osa lapsista ryömii tai konttaakin jo tässä isässä, toiset jopa seisovat tai kävelevät päästyään 8 kuukauteen asti. Isosta vauvasta on jo vanhemmalle seuraa, ja lapsi keksii itsekin variaatioita vanhemman esittelemistä leikeistä. 5) Iloilo (sävel ja sanat trad.) Tämä vanha leikkilaulu sopii istumaan oppineelle lapselle, ja on monen pienen suosikki! Aseta vauva istumaan polviesi päälle kasvot itseesi päin. Pitele kiinni hänen käsistään. Laula tai loruta seuraava:
Ilo, ilo, meillä irti on |
Heiluta vauvaa kevyesti jaloillasi koko laulun ajan. Pompompom-kohdassa hyppyytä lasta polvellasi niin korkealle kun lapsi haluaa. Hei!-kohdassa nosta vauva korkealle ilmaan tai tee joku muu yllättävä liike, joka saa pienen hihkumaan innosta.
|
6) Soutuleikki (sanat trad, sävel Leisiö) Soutuleikki on leikkilaulu, jossa seikkaillaan veneellä. Asettukaa ensin lapsen kanssa lattialle istumaan toisianne vastapäätä. Jos lapsi ei osaa istua vielä itse, hän voi istua aikuisen sylissä. Vastapäätä istuessa pitäkää toisianne kädestä kiinni ja liikkukaa ees-taas niin kuin soutaisitte venettä. Laulakaa: Hoi! Me soudetaan |
 |
 |
Pysäytä soutuliike, ota kiinni lapsen käsistä, taputa niitä vuorotellen yhteen ja lapsen polviin ja laula: Kivaa on soutaa näin, Ota kiinni lapsen vyötäröltä ja ala keikuttaa teitä molempia oikealle ja vasemmalle laulun tahtiin: Hei! Me keikutaan
|
|
Nosta omat kätesi kohti kattoa, heiluta niitä edestakaisin niin kuin matkisit tuulta. Houkuttele lasta matkimaan (tai tee sama hänen käsillään) ja laula: Kurkotetaan välillä Palatkaa taas soutamiseen. Laulu loppuu: Hoi! Me soudetaan |
 |
Iloisia leikki- ja lauluhetkiä kaikille! Nauttikaa lapsen seurasta!